osa 13

olin kaupungilla kuluttamassa aikaani. Peetu oli mennyt serkkunsa luokse jonnekin keskisuomeen. sain muutaman sukkaparin H&M:stä juuri maksettua kun kännykkäni soi. kiirehdin samalla ulos liikkeestä kun kaivoin puhelinta laukustani. vilkaisin sitä ennen kuin vastasin.
oho, Jake. ei kyllä olla muutamaan päivään tavattu..
"Jenni."
"Moi. ajattelin tuota.. missä olet?"
"kaupungilla."
"ai, onko kauheen paha paikka?"
"ei kyllä mä ehdin puhua. olen yksin."
"aa, Peetu ei diggaa shoppailusta?" kuulin kiusoittelua Jaken äänessä.
"hah no ei juurikaan." nauroin. "ja se on serkullansa viikonlopun."
"ai, no soitan sitte sopivaan aikaan. haluatko mennä syömään jonnekin, vai joko olet syöny ruokaa tänään?"
"en ole, kuulostaa oikein hyvältä."
"sopisko se uus kiinalainen? olen halunnu kokeilla sitä. jos olen siinä vartin päästä? sopiiko?
"joo sopii. sopii. kaikki sopii. nähdään sitte."

vartin päästä näin Jaken mustine vaatteineen ja mustine nahkatakkeineen kiinalaisen edessä kun kävelin sinnepäin.
tuntuu kuin en olisi nähny tota jätkää piiitkään aikaan.
väläytin sille hymyn kun olin päässy näköetäisyydelle.
"Pikkusisko." Jake totes kun olin päässy lähemmäs. sitten se yllättäen halas mua. rutistin takaisin.
"sika kiva nähä sua.", sanoin sille kun se avas mulle oven kiinalaiseen. Jake hymyili vaan. mentiin istumaan ja Jake sanoi: "niin mähän sitte maksan. ota mitä haluat. älä kato hintaa."
katoin sitä ihmeissäni. "mitä?"
"niinniin. eiks miehet aina tarjoo naisille?", se virnisti.
nauroin. "okei. tehdään niin."
tilasin hapanimeläpossua.

kun tarjoilija oli mennyt katsoin Jakea kun se katsoi mua hymyillen.
"kuka se tyttö on?", sanoin ja katsoin Jakea silmiin.
"mikä?" se näytti hölmistyneeltä.
"sulla on joku tyttö. kuka se on?"
"äh.." Jaken katse vaelteli ravintolan seiniä. "okei! älä tuijota mua noin piinaavasti!", se naurahti. "oot sä sellanen.. ollaan kai tunnettu liian kauan. tai sä olet vaan liian hyvä ihmistuntija."
"ihanaa. tosi ihanaa." hymyilin. "kuka se on?"
Jake nojasi kyynerpäillään pöytään. "Krista. Krista on muuttanu tänne töiden perässä. kuuluu vapaakirkkoon.."
Jake lopetti puhumisen kun ruoat tuli. kiitin tarjoilijaa ja Jake jatkoi. "niin siis ei me Kristan kanssa seurustella.. ollaan vasta muutaman kerran tavattu."
minä sanoin siihen: "mutta olet silti ihan myyty. nään sen."
"tykkään siitä tytöstä tosi paljon. vaikka ei olla nähty montaa kertaa. mun sydän hyppää kurkkuun aina kun se hymyilee. haluaisin halata sitä ja kertoa sen sille ja suudella sitä mutta.. mutta mä en tiedä tunteeko se samoin."
mä sanoin väliin ennen kuin se ehti jatkaa: "älä etene liian nopeasti. kaikki ei tykkää siitä. nauti tästä vaiheesta ja odota jos teistä tulee jotain."
"niin."
syötiin hetken aikaa hiljaisuuden vallitessa, jonka Jake rikkoi. "helpottavaa saada puhua jonkun kanssa. kiitos."
"sä olet auttanu mua niin monet kerrat jo. tuskin voin sitä kaikkea mitenkään korvata. jos joskus voin auttaa kuuntelemalla niin hyvä."
Jake heitti hiuksensa taakse ja puristi sitten kättäni. "kiitos. kiitos oikeesti. kai voin puhua sun kanssas jatkossakin tästä?"
"totta kai voit.", sanoin ja hymyilin. "ja sun pitääkin kertoa mulle ok? siskot ottaa itteensä jos ei kuule mitään isoveljestä."
Jake hymyili.