sunnuntai 6. tammikuuta 2008

osa 14

Olin saanut muutama päivä sitten tiedon että pääsen kassaksi läheiseen kauppaan. Löysäily saa siis loppua ja viikon päästä alkaa työt. Olin päättänyt pistää unirytmin ajoissa kuntoon ja heräsin samaan aikaan Peetun kanssa. Peetu oli lähdössä kouluun. Hiippailin kylppäriin yöpaitasillani ja aloin harjaamaan hiuksia peilin edessä.
Peetu ilmestyi peiliin viereeni pelkissä kalsareissa pyyhe mukanaan ja laittoi kädet vyötärölleni. Sain niskaani ja kaulaani suudelmia ja käännyin ympäri. Katsoin Peetun surullisen oloisiin silmiin. Kosketin Peetun kasvoja. Jotenkin katosi ymmärrys paikasta ja Peetu työnsi mut suihkuverhon taa edellään. Suudeltiin ilmeisesti vähän liian pitkään koska kylpyhuoneen ovi avautui. Äitini kysyvä ääni sai kylmät väreet kulkemaan selässäni.
"Onko täällä joku?"
Peetu sai suunsa auki. "Joo joo mä olen menossa suihkuun laitatko oven kiinni kiitos."
Äitini siihen: "Missä Jenni on?"
Seisoin liikkumatta suihkukopissa ja osoitin Peetulle yläkertaa.
Peetulla kesti hetki ennen kuin tajusi.
"Se, tuota, meni kai Jakelle.."
"Ai, jaahah.. Tuota, minäkin tarvitsen suihkua mutta taidan käydä ensin postissa." Äiti laittoi kylpyhuoneen oven kiinni ja käveli pois.
Katsoin Peetuun ja menin hiljaa laittamaan oven lukkoon. Peetun pää ilmestyi verhon takaa eikä meinattu pystyä pidättelemään naurua.
"Mene nyt sinne suihkuun ettei se epäile mitään.", kuiskasin Peetulle. Peetu katosi verhon taa ja heitti kalsarinsa lattialle. Viiden minuutin päästä sen käsi ilmestyi verhon raosta ja ojensin sille pyyhkeen verhon raosta.
Samaan aikaan ovi aukesi rappukäytävään ja Peetun isä ilmoitti että he lähtevät nyt. Peetu tuli suihkusta ja katseli mua. Ovi kolahti kiinni ja askeleet rappukäytävässä hiljenivät.
Peetu huokaisi helpottuneena mutta mua nauratti. En pystynyt enää pidättelemään ja purskahdin nauruun. Peetu hymyili vaisusti ja pudisteli päätään.
"Ollaan me aika mahdottomia."
"Älä muuta viserrä.", vastasin siihen kun sain nauruni loppumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti